Termistä:
Täsmäviljelyyn yleisesti mielletään ajo-opastus, automaattiohjaus ja jopa RTK. Näiden rooli täsmäviljelyssä on kuitenkin tarjota paikkatietoa. Käytännön sovelluksissa paikkatiedon (satelliittipaikannus) lähteenä yleensä on ajo-opastin, mutta ajo-opastus ja automaattiohjaus eivät suoranaisesti liity täsmäviljelyyn. Täsmäviljelyssä on kyse paikkatiedon mukaan kohdennettavista tuotantopanoksista. Osana tätä työtapahtumaa käytännön viljelytyössä automaattiohjaus tai ajo-opastus on kallisarvoinen apu. Kuitenkin täsmäviljelyä tietyin reunaehdoin on myös perinteinen yhdistelmä; Mies ja vakka. Täsmäviljely ei tarkoita "täsmällisyyttä."
Täsmäviljelyssä tarvitaan tietoa!
Tietoa voidaan kerätä monesta eri lähteestä. Hyvän lähtökohdan tarjoaa satokartoitus. Satokartoituksella kasvukaudella tehtyjen päätösten vaikutuksia on helppo punnita lopullisessa tuloksessa: satotasossa. Samalla luodaan perusta esimerkiksi seuraavan vuoden fosforilannoitukselle. Myös eri ravinteiden poistumat on helppo laskea. Satokartta yhdistettynä maanäytteisiin on parempi ja luotettava tapa määritellä oikea lannoitusresepti peltolohkoille.
Reseptin luomiseen on monia keinoja ja parhaaseen tulokseen päästään hyödyntämällä mahdollisimman monia lähteitä. Toisinaan jopa yhden vuoden satokartta saattaa olla riittävä. Tällöin on erittäin tärkeää, että viljelijä tuntee pellon ja pystyy poistamamaan mahdolliset mittausvirheet. Yleensä viljelijällä on käsitys satopotentiaalista pellon erikohdissa ja tätä tietoa hyödyntämällä on mahdollista tulkita yhdenkin vuoden satodata tavalla joka tuottaa hyvän lähtökohdan. Hyvään tulokseen pyrittäessä on kuitenkin suositeltavaa käyttää mahdollisimman montaa lähdettä ja varsinaisia alueita muodostaessa maanäytteet ovat erittäin hyvä ja luotettava lähde.
Yksi täsmäviljelyn ongelmista on pitkään ollut vaikeus määrittää pellon (kasvin) nykyinen, tämänhetkinen tilanne. Vaikka satokartoitus antaakin hyvän lähtökohdan ja tietoa lohkon tuottokyvystä sen eri osissa, on se "vuoden vanhaa." Erityisesti typpilannoitukseen on olemassa useita ratkaisuja kasvuston mittaamiseksi jopa reaaliajassa. Tilatasolla paikallisesti tapahtuva mittaus on mahdollista kytkeä suoraan lannoitteenlevittimeen tai kasvinsuojeluruiskuun. Reaaliaikaisen mittaamisen ja typentarpeen (tai kasvusääteen, jne.) määrittäminen ja säätö tuo viljelyn kuitenkin takaisin tarpeeseen tietää mitä tekemämme toimenpiteet ovat vaikuttaneet lopulliseen satoon, eli tarpeen satomittaukselle. Viljelyssä satomittaus siis toimii eräänlaisena "takaisinkytkentänä" siihen mitä kasvukaudella on tehty. Tarkastelemalla tehtyjä viljelytoimenpiteitä sekä lopullista satoa voidaan tehokkuutta vuosi vuodelta parantaa. Päätöksiin tarvitaan tietoa.
